top of page

Vuosi 2017, nyt olen antanut sinulle kaikkeni.


Vuoden 2017 kisat on nyt kisattu. Kauratyyny lämpeää mikrossa ja villasukkia en saanut jalkaan aamulla, mutta silti en jättäisi mitään tekemättä. Kilpailin eilen voimanoston SM-kisoissa, vaikka tiesin, etten ole kunnossa. Otin tietoisen riskin harpata takapakkia selän kanssa, mutta otin sen siksi, etten vaan osannut kuvitella jättäväni kisoja kokonaan väliin.

Selkäni ongelma on krampissa olevat lantionpohjan lihakset, jotka kääntävät lantion asentoa ja ärsyttävät SI-niveltä. Olen jo usean kuukauden ajan kärsinyt siitä tunteesta, kuinka syvältä lantion sisältä tunnen lihasten kiristyvän treenin aikana ja voimantuoton katoavan siinä samassa. Lisäksi se kiristynyt tunne jää päälle useiksi päiviksi. Ongelma on siis siellä lantionpohjassa, mutta tämä selvisi minulle vasta keskiviikkona 6.12. kun kävin Lempäälässä morjestamassa Pihlmanin Mikaa ongelmieni kanssa. Kun lantionpohja kramppaa, tuntuu etten enää pysty aktivoimaan keskivartaloani, pitämään painetta coressa ja tuottamaan voimaa niin kuin pitäisi. Varsinkin sumomaastavedossa huomaa konkreettisesti, kuinka maasta irrotus ei vaan onnistu. Olin pyrkinyt huoltamaan itseäni ja jättänyt kaikki vedot ja kovemmat kyykyt pois jo muutamia viikkoja ennen kisaa, jotta saisin jonkinlaisia tuloksia aikaiseksi.

Miten se kisa meni?

Mitä pidemmälle eilinen päivä ja kisa eteni, sitä enemmän nakeliin tuo lantion seutu ja selkä oli vetänyt. SM-hopea ja yhteistulos 345kg ovat tänään ajatellen ihan hyviä saavutuksia olosuhteet huomioon ottaen :)

Kyykyssä tulos 115 kg, kolmannella yritin sivuta kesällä tehtyä ennätystäni 117,5kg, mutta ei vaan pysynyt paine keskikropassa koko suorituksen ajan.

Penkissä tulokseksi 85kg, johon olen erittäin tyytyväinen. Selkä oli väsynyt ja olo kuormittunut, kun lähdin penkkamaan ja silti pystyin sivuamaan viikko sitten tehtyä ennätystäni. Tieto siitä, että jopa huonona päivänä se 85 kiloa nousee, merkkaa minulle paljon. Reservissä on voimaa suurempiin rautoihin ja kun olen kunnossa, niin nousen tässä lajissa ensi vuonna jo uusille kymmenluvuille. Tämä on ainakin oma tavoitteeni.

Maastavedossa olin laittanut aloitukseksi 145 kiloa. Lämmittelyn jälkeen selkä alkoi tuntua vaan pahemmalta minuutti minuutilta. Yritin pitää päänuppiani kasassa, sillä pelkäsin todella, ettei se aloitusrauta tule nousemaan. Ilman tulosta jääminen olisi sitten tehnyt koko kisasta ja selän rasittamisesta täysin turhaa. Sanoinkin huoltajalleni, että jos tuo aloitusrauta nousee, niin taidan jättää vedot siihen. Tärkeintä että on tulos ja jo tuolla vedolla varmistan hopeani. Se 145kg oli tahmea ja tuntui liimatulta maahan, mutta kunhan sen saa liikkeelle niin loppu vedosta etenee jouhevammin. Ahneena sitten päätin kuitenkin korottaa 150 kiloon, jota ei olisi edes pitänyt yrittää. Viimeinen veto pahensi tilannetta ja lisäsi kipua, josta seurasi kyllä äärimmäinen pettymys omaan järjenkäyttöön ja kipu, jonka vuoksi tänään täällä nyt sitten tuskaillaan liikkumisen kanssa. Okei, ensimmäisessä lauseessa sanoin, etten mitään jättäisi tekemättä. Ei pidä täysin paikkaansa. Sen vikan maveyrityksen olisin jättänyt.

Vuosi 2017 pähkinän kuoressa

Tämä vuosi on kaiken kaikkiaan pitänyt sisällään todella paljon. Ensin painon pudotuksen 47 kiloisiin, joka alkoi jo maltillisesti jouluna 2016. Maaliskuussa kilpailin klassisen voimanoston Euroopan mestaruuskilpailuissa ja toin mukanani EM-hopeaa, lisäksi penkkipunnerruksen lajihopean ja maastavedon pronssin. Systemaattinen työ treenaamisen ja painon pudottamisen kanssa tuotti tulosta, mutta vei myös keholta palautua useita kuukauksia.

Kesän elin rennosti, vähän turhankin rennosti, sillä paino pääsi nousemaan korkeammalle kuin mitä se on vuosiin ollut. Huolimatta siitä, että olin keväällä painanut vähemmän kuin 15 -vuotiaana :D

Loppukesästä Yli-Torniossa kilpailin penkin EM-kisassa ja sieltä minulle annettiin mukaan pronssia. Kisasta oli jäänyt pois monia kovia nimiä, joten minulla oli mahdollisuus siitä syystä mitaliin… mutta onpahan tuokin ”hely” nyt kaapissa.

Kesän jälkeen edessä oli sitten kolmet Suomen mestaruuskilpailut, jotka sijottui syyskuun ja joulukuun alun välille. Kaikista näistä otin hopeaa, häviten kaikissa kisoissa samalle naiselle, Hanna Rantalalle. Suomen kautta aikojen menestyneimmälle naispenkkipunnertajalle ja hemmetin kovalle voimanostajalle, jonka nimissä taitaa olla kaikki suomenennätykset penkkilajeissa sekä myös yksi maailmanennätyskin. Huonolle en siis häviä. J Hanna on yksi syy, miksi pysyn motivoituneena treenaamisen ja kehittymisen suhteen. Haluan saavuttaa voimanostossa tason, jolla hän on. Meillä on kisavuosia näissä lajeissa takana hieman eri tavalla (Hannalla 17 ja minulla reilu 2), mutta kyllä se puskee minua eteenpäin, kun joku minua niin paljon parempi menee edellä. Perästä tullaan!

Tänään yritän jumpata selkääni varovasti siihen kuntoon, että kymmenen tunnin lento huomenna Thaimaan lämpöön onnistuu jokseenkin siedettävästi. Odotin kolmen viikon treenilomaa, mutta taitaa mennä vähän satujumpan puolelle ja lämmöstä nauttimiseen. Pyri pysymään positiivisena, en valita. Sitten mä makaan vaan rannalla, so what! ;)

Tammikuussa kun palataan Suomeen, menen tapaamaan Pihlmanin suosittelemaa äitiysfysioterapeuttia, joka toivottavasti osaa auttaa minua tuon lantionpohjan kanssa.

Onnea vielä kaikille SM-kisoissa menestyneille ja tsemppiä niille, joilla rupeama on vasta edessä tänään tai huomenna!

Kun treenit ovat tuntuneet haastavilta ja olen kaivannut omaa rauhaa muilta kanssatreenaajilta, niin laput korvilla on saanut keskittyä omaan tekemiseensä paremmin. Joskus jopa olen pitänyt niitä korvilla, vaikka akku olisi ollut loppu, jotta kukaan ei olisi tullut edes puhumaan minulle :D

Tilaa omasi www.sudiosweden.com

Koodilla JF15, saat 15% alennuksen kaikista tuotteista, ilmainen toimitus kaikkialla maailmaan!

-Johanna Forsström, voimanostaja

ISO KIITOS JA KUMARRUS:

John Seppänen valmentamisesta ja kaikesta avusta treenin suhteen!

Tuomakselle kyykkyjeni varmistamisesta vaikka kesken työpäivän.

Anittalle eilisestä huollosta (ja ihan kaikesta muusta.)

Äidille ja iskälle, että tulitte katsomaan kisojani.

Jarkolle kun olet pitänyt minut treenikuntoisena tuon selän kanssa koko syksyn!

Mikalle Itsenäisyyspäivän huollosta.

Fit4You ja Heidi Korpela!

Puhdas+

Suosituimmat tekstit
Viimeisimmät tekstit
Arkisto
Avainsanoja
Tunnisteita ei vielä ole.
Follow Us
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • Google+ Basic Square
bottom of page