Mitä kehossa tapahtuu fyysisen kuormituksen aikana?

 

Fyysistä kuormitusta on olemassa hyvin monenlaista. Siitä syystä eri lajien urheilijoiden kropatkin ovat muodostuneet erilaisiksi. Urheilijan valitseman lajin samanlaisena toistuva fyysinen kuormitus alkaa muokata kehoa vastaamaan paremmin ko. lajin vaatimuksia. Tästä syystä maratoonari on ruumiinrakenteeltaan erilainen kuin pika-aitajuoksija.  Riippuen siis kyseessä olevasta harjoituksesta keholle koituva kuormitus voi olla hyvin erilaista. Treeni voi koostua nopeusharjoituksesta, räjähtävyysharjoituksesta, voimatreenistä, joka voi olla tyypiltään kesto- perus-, maksimi- tai nopeusvoimaista. Harjoitus voi myös olla aerobisesti kuormittava kestävyysharjoitus. Se, mitä kehossa tapahtuu harjoituksen aikana, riippuu siis itse harjoituksesta.

Otetaan esimerkiksi nyt kuitenkin Cross Fit – harjoitus, sillä se monipuolisuudellaan kuormittaa kehoa hyvin kokonaisvaltaisesti. Cross Fit - treeni kuormittaa sekä aineenvaihduntaa, tuki- ja liikuntaelimistöä että hermostoa. 

 

Aineenvaihdunnalliset muutokset

 

Kova harjoitus saa välittömien energianlähteiden varastot tyhjentymään (ATP ja KP) ja näiden varastojen hetkellinen tyhjentyminen aloittaa glykogeenivarastojemme (hiilihydraattivarastomme) ehtymisen. Liikuntasuorituksen aikana lihaksiin muodostuu maitohappoa. Aluksi sitä ei tunne, koska elimistö muuttaa sitä energiaksi, mutta tietyllä tasolla maitohappoa alkaa muodostua nopeammin kuin elimistö pystyy sitä poistamaan. Lihasten happamuus vaikeuttaa hermoimpulssien toimintaa ja olet saattanut huomata, kuinka ”kangistut” väsyessäsi. Maitohapon muodostuminen ja energiavarastojen tyhjentyminen saa aikaan sen hyytymisen tunteen. Näitä muutoksia kehossa kutsutaan aineenvaihdunnallisiksi muutoksiksi. 

 

Tuki- ja liikuntaelimistön muutokset

 

Kova treeni kuormittaa aina myös tuki- ja liikuntaelimistöä, jolloin esimerkiksi harjoituksen aikana tehdyt kyykyt aiheuttavat lihasten ja jänteiden venymistä, joista muodostuu riittävän tehokkaasti tehtynä hieman mikrovaurioita. Tämä tuntuu lihasarkuutena seuraavana päivänä. Mikrovaurioiden aikaansaaminen on positiivinen asia, sillä keho korjaa vauriot aina paremmalle tasolle, kuin millä ne olivat ennen vaurioita. Keho adaptoituu näin harjoitukseen ja pyrkii siihen, että sama treeni ei enää aiheuttaisi samanlaista ”tuhoa” lihaksistoon seuraavalla kerralla. Ihmiskeho on mielettömän fiksu, eikö?

 

Hermostolliset muutokset

 

Hermoston kuormittumista onkin sitten hieman vaikeampi ymmärtää. Harjoittelu on kuitenkin mahdotonta ilman hermostollista aktiivisuutta. Aivot ja selkäydin liikuttavat lihaksiamme ja aktivoivat muita elinjärjestelmiämme. Liikuntasuoritus aktivoi siis sympaattisen hermostomme (levossa parasympaattinen toimii aktiivisemmin), josta seuraa adrenaliinin ja nonadrenaliinin vapautuminen, mikä kiihdyttää aineenvaihduntaamme, nostaa sykettä ja verenpainetta. Esimerkiksi kova voimapainoitteinen cross fit – harjoitus väsyttää keskushermostoa, motorista hermostoa sekä hermolihasliitoksiamme. Hermoston kuormittumista on kuitenkin vaikeampi havaita, sillä emme kärsi samanlaisesta arkuudesta kuin lihaksiemme osalta. Energiavarastojen tyhjentymistä ei voi olla huomaamatta tai tuntea eroa siihen kun ne ovat jälleen tankkautuneet täyteen, mutta meillä ei ole luotettavaa subjektiivista, tuntemukseen perustuvaa mittaristoa arvioida hermoston kuormittumista ja palautumista.

 

Kovasta Cross Fit –harjoituksesta, joka on kuormittanut kaikkia elinjärjestelmiämme, (hermosto, tuki- ja liikuntaelimistö, hengitys- ja verenkiertoelimistö/aineenvaihdunta) palautuminen on arvatenkin hitaampaa. Vain onnistunut palautuminen johtaa kehitykseen, joten ravinnolla, harjoittelun rytmityksellä sekä levolla on äärimmäisen suuri merkitys, jos lajinasi on CrossFit.

 

 

Jokainen fyysinen kuormitus siis aiheuttaa kehon tasapainotilassa horjahduksen, jonka täyty korjaantua, jotta seuraava vastaavanlainen harjoitus voitaisiin toistaa.  Seuraava blogitekstini käsittelee harjoittelusta palautumista, jota varten on tärkeää ymmärtää mitä kehossa on tapahtunut treenin aikana. Mistä sitä ollaan siis palautumassa? 

 

 

Stay tuned!

 

-Johanna 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Suosituimmat tekstit

Kokonaiskuormitus - liikunnasta lisää stressiä?

27.9.2019

1/10
Please reload

Viimeisimmät tekstit

September 20, 2019

January 31, 2019

Please reload

Arkisto